Tää saakelin blogspotti tai bloggeri what ever, on vaan todella ärsyttävä näiden sivujen teon kanssa.
Moottoripyörän osia
Jari antoi mulle tehtäväksi Corveten ohella vanhan, -20 luvulta peräisin olevan moottoripyörän osia. Omistaja oli niihin jo happopohjamaalin vetänyt. Osissa mielenkiintoista oli se, että niissä oli jonkin verran kolhuja ja naarmuja, mutta omistaja kielsi tekemästä niistä liian hyviä. Osat on nimittäin tarkoitus tehdä samanlaisiksi kuin ne olivat tehtaalta tullessaan. Ja silloin ei kuulemma pahemmin kittailtu. Eli siis maalipinnan pitää olla hyvä, ei kuiva eikä aplari, mutta lommojen ja naarmujen tulee näkyä. Sävyksi toivottiin mustaa, ei ihan lakkapinnan veroista kiiltoa, mutta ei myöskään mattaa. Päätin maalata osat DuPontin Elite maalilla ja sävynä RAL 9005, joka ei ole täysin kiiltävä musta. Pari A-Fordin osaa olin samalla sävyllä maalannut pari viikkoa sitten ja näytti mun mielestä ainakin just sopivalta.
Opettaja antoi aikatauluksi kolme viikkoa... Tein osat reilussa päivässä. Tänään 10.3. sain osat maalattua ja ne onnistuivatkin todella hyvin, yksi kikkare menee vielä huomenna uusiksi. En ollut ottanut huomioon että 90-vuotta vanhojen osien rasvat ei välttämättä kevyellä rasvanpoistolla lähde. Yhdessä kappaleessa sitten rasvanpoisto oli vain hieman liuottanut rasvoja ja nostanut niitä rakojen uumenista pintaa kohden. Pinta siis hylki tästä kohden. Päätin myös suorittaa kikkareista yhden ammattiosaamisen näytön.
Otan kuvia huomenna
osat siinä kunnossa jossa ne tulivat mulle työstettäväksi, maalaamossa maalaus valmiina
13.3.2011
Osat ovat valmiina, kaksi osaa joissa tuota hylkimistä oli ollut tein uusiksi. Hioin hylkineet kohdat auki p400 kuivana, jottei kohdista tulisi liian tasaisia. Muuten kävin osat läpi punaisella karhunkielellä.
Seuraavaksi tein osille runsaan rasvanpoiston, pyyhin puhtaalla paperilla ja jätin haihtumaan ruokailun ajaksi. Ruuan jälkeen tein osille vielä ns. tavallisen ennen maalausta tehtävän rasvanpoiston.
Maalauksen aloitin kevyellä harsolla ongelmakohtiin, ei reaktiota. Tästä innostuneena vedin täyden kierroksen ja samantien maali alkoi hylkimään. Jari Välkkysen neuvosta pyyhin tuoreet maalit pois tinnerillä, tein taas rasvanpoiston ja pyysin Jarin maalaamoon mukaan. Osat maalattiin ohkasilla harsoilla ja runsailla välihaihdutuksilla kunnes täysin peittävä kerros oli saatu aikaan. Sitten vedin osiin paksun kerroksen maalia ja tällä kertaa se onnistui.
Osat maalattuna. Maalikerros on sileä kuin peili, mutta muutama lommo ja naarmu on näkyvissä, kuten asiakas oli toivonutkin
Ford Taunus mk1 2d sedan '73
27.4.-11
Corvette -projekti on saatu päätökseensä ja koulukin alkaa olla loppusuoralla. Lopputyö ja pari näyttöä tarvis vielä kuitenkin suorittaa. Tähän tarkoitukseen sainkin hankittua asiakastyöksi vuoden '73 Taunuksen ylimaalattavaksi. Tän kanssa pystyy silleen vekslaan hyvin, että saan sekä näytöt että lopputyön suoritettua. Konepellistä teen ajoneuvomaalaus näytön ja lokasuojista ruiskumaalaus näytön. Loppu korista sitten lopputyön.
Tiistaina Tane odottelikin jo tekijäänsä, saikin melko pitkään odotella kun en ennen puoltapäivää kouluun päässyt. Oli nääs iltalenkki venähtänyt, hirveesti mutaista maata ja lenkkaritkin puristi... No, sain kuitenkin auton pestyä ja merkkasin kittausta vaativat kohdat teipin palasilla ylitse. Tässähän voi käyttää mielikuvitustaan ihan vapaasti, omasta mielestäni tuo on helpoin keino.
Yllättävää kyllä, Tane vaikutti paljon paremmalta ja helpompi töiseltä kuin olin kuvitellut. Katossa ja konepellissä melko paljon lommoja, mutta ei mitään vakavaa.
Irroitin Silvosen ja Roosan kanssa konepellin ja aloitin itse katon hionnat. Päätin jo etukäteen kitata autosta aina vain yhden paneelin kerrallaan, koska pieni alue on helppo käydä tarkasti ja hyvin läpi. Jos rupeaisi autoa kittailemaan aina sieltä täältä, niin moni lommo saattaisi jäädä näkemättä. Hommat sujuikin tänään nopsaan tahtiin, sain lähes koko katon jo pohjamaali valmiiksi, kahteen lommoon tarvitsee vielä laittaa kerros kittiä.
Osa päivän työajasta meni purkamiseen, tarkemmin ovien purkuun. Fordin insinöörit nerokkaasti kiinnittää ovien kahvat niin, että niitä ei saa ainakaan meidän työkaluilla irti ilman että nostaa etulasit pois paikaltaan. No, eipä tuossa loppujen lopuks kauaa nokkatuhissut, mutta ärsyttävää se oli silti.
Sillä välin kun kittailin kattoa, värväsin Silvosen ja Roosan selvittämään värimallia. Aloittivat kiilloittamalla konepellin reunasta kohdan, josta saataisin mahdollisimman hyvä vertailukohta. Pari hyvää väriehdokasta löytyi, huomenna sitten yritetään tehdä värimallit joita voisi kunnolla vertailla.
Tähän mennessä myös yksi ylläri tullut. Apparin etulokarin piti olla tehtaan pohjamaalissa, mutta eipä ollutkaan. Oli maalattu ilmeisesti jollakin mattamustalla sprayllä joka liukeni aika nätisti tinneriin, eli täytynee hioa pellille koko lokari. Onhan noita spraypaikkoja ympäri autoa, mutta vaikka niitä onkin tinnerillä pyyhkinyt niin ovat pääosin pysyneet hyvin kiinni.
1.5.-11
Viime viikolla sainkin Tanea melko hyvälle mallille, kuskinpuoleinen kylki rupeaa olemaan valmiina, ensi viikon aikana loppu auto pohjia myöten valmiiksi, kenties jopa pohjamaaliin... Ei ehkä kuitenkaan kannata liikoja povata, ylläreitähän sattuu luonnollisesti heti kun kehuu. Vähän niinkuin tuossa Tanen pintamaalissa kävi. Edellisessä postauksessa kehuin kuinka hyvin spraypaikat pysyvät kiinni autossa. No, eivätpä pysyneet :D Hioessa rupesivat lohkeilemaan irti, joten luonnollisesti hieman lisähommia taas.
En tiiä kannattaako sanoa, mutta pintaruostepaikkoja ei sentään montaa ole ollut.
Fortti on ainakin kertaalleen maalattu yli aikojen saatossa, melko huonosti jos saan sanoo... Kittivajoamia siellä, valumia täällä. No, näyttääpähän reilusti paremmalle mun käsittelyn jälkeen!
4.5.-11
Jepajee, kuskin kylki ja perä ovat pohjamaalia vaille valmiina, tarttee enään vaan hieman hienommalla paperilla käydä läpi ennen pohjamaalia.
Molempiin takakulmiin upposikin melko paljon kittiä
Tuli sitten viime postauksessa kirottua tuo apukuskin kylkikin. Väitin että se oli suorempi kuin tämä. No, olihan se kai sit... Ei siinä montaa lommoa ollu, mut oli ne kyllä saatanan isoja! Olihan tuolla muitakin ongelmia; maali halkeili paikka paikoin pahastikin, ovi ja takakylki oli maalattu jollain ihmeellisellä maalilla joka alkoi kuplimaan kun sitä hioi koneelle -> oli pakko hioa kokonaan käsin. Kaikenlisäks oven alareunasta oli kitillä ja maalilla piilotettu ruosteet. Onneks sentään vaan pintaruosteita. Niitä olikin kiva hioa auki...
Jaha, bloggeri taas huvittelee kääntelemällä kuvia omin lupineen... No kuiteski, tuossa pintakäsittelijän unelma, kitin alle haudattua pintaruostetta ja maalia joka kuplii ja paakkuuntuu hiottaessa.
7.5. -11
Suurimmat työt saatu alta pois. Torstaina hinkuttelin korin pohjatyöt valmiiksi. Meni hieman enemmän aikaa kun olin aatellut koska osan ajasta käytin auttamalla ja neuvomalla Silvosta oman Fiesta-projektinsa kanssa, koska sillä oli suurempi kiire kuin tällä.
Loppupäivän kulutin meluamalla hallissa, poistelin pintaruosteita konepellin alapuolelta ja revin kuskin etulokaria irti sikamassa-silikoniliima seoksesta
Perjantai menikin suurelta osalta Silvosen projektin parissa. Tarkoitus oli saada sekä pohja- että pintamaali Siestan pintaan ennen päivän loppua.Kulutin suuren osan päivästä opastamalla maalauksesta ja maalien ominaisuuksista. Haihdutustauoilla hinkutin konepeltiin pohjia ja ne tulivatkin melkein valmiiksi. Maanantaille ei sitten jäänytkään kuin apparin lokarin ja konepellin pohjien viimeistely ja takakontin pohjat kokonaisuudessaan. Tiistaina tai keskiviikkona voisi saada pohjamaalit päälle.
